Moottorikelkan historia

 Keskon osuus moottorikelkkamarkkinoista

 
 Kesko aloitti moottorikelkkojen markkinoinnin vuonna 1968, jolloin Keskon rautaryhmä sopi Itävaltalaisen Alko-moottorikelkan markkinoinnista Suomeen. Alko oli 2-telainen raskas työkelkka, jonka sopivuus Suomen markinoille oli varsin rajallinen. Vuonna 1971 Kesko vaihtoi kelkkamarkkinoinnin Maatalous ja koneryhmälle. Maatalous ja koneryhmän henkilöt Ville Rytkönen, Esa Vuorinen ja Martti Saikkonen testasivat eri kelkkamerkkejä talvella 1972 Lapin maastossa. Mukana oli mm. MotoSki, Polaris ja Arctic Cat. Testaajien mielestä nämä mallit eivät olleet suomalaiseen maastoon ja käyttöön sopivia malleja. Testausmatkalla saimme kuitenkin kuulla ,että Winha suunnittelee tehdasta Rovaniemelle  Otimme yhteyden Teijon tehtaalle ja saimme tiedon, että Pohjolan Auton korjaamolla on ennakkosuunnittelu käynnissä. Tapasimme siellä suunnittelijan Juhani Tapion  ja Hän auliisti kertoi Winhan kehittelystä ja uuden tehtaan valmistumisesta. Tämän tiedon perusteella alkoi neuvottelu Johtaja Antti Aarnio-Wihurin kanssa Winhan markkinoinnista Keskon kautta. Neuvottelun tuloksena tehtiin sopimus uuden tehtaan Polar Metal Plast Oy;n ja Keskon kanssa Winha moottorikelkkojen markkinoinnista K-verkoston kautta. Keskolla markkinointi vastuu tuli Pienkonejaostolle.jossa myyntipäällikkönä toimi Esa Vuorinen Keskon voimakas panostus moottorikelkan myyntiin antoi mahdollisuuden Rovaniemen tehtaan kehittymiseen 1970  luvulla. Vähälumiset talvet kuitenkin laskivat myyntiä sekä Suomessa ja Ruotsissa,että tehtaan tuotantolaski ja tehdas meni konkurssiin Winha-malliston ollessa lähinnä työkäyttöön soveltuvia malleja,asiakaskunta kaipasi vapaa-ajan käyttöön soveltuvia kelkkoja. Kesko teki sopimuksen Polaris-kelkkojen maahantuonnista. Niitä markkinoitiin kolmena vuonna muutama sata kappaletta. Tämä sai aikaan sen ,että Winhan mallistoon suunniteltiin vapaa-ajan malli, GLS-3300, joka sai vaikutteita myös Polariskelkasta. Polaris siirtyi Otto Brand Oy:lle, koska Kesko ei luopunutWinhan myynnistä. Tämän jälkeen ostettiin Arctic Cat malleja jotka olivat soveltuvia vapaa-ajan käyttöön. Ne ostettiin aluksi Ruotsista,mutta sitten saatiin suora osto tehtaalta. Niitä myytiin myös muutama sata kappaletta. Tässä tehtaiden vaihtovaiheessa myytiin myös muutamia kappaleita Aktiv-merkkisiä kelkkoja.

Tehtaan uuden omistajan kanssa markkinointi jatkui aluksi Lynx-Winha-moottorikelkalla ja myöhemmin Lynx nimellä Keskon saatua yksinmyynnin Lynx moottorikelkoille. Keskon myyntiverkosto muodostui aluekonttoreista (15) ja aluekonttorien kauppiaista. Jokaisella aluekeskolla oli moottorikelkkamyyntiin perehtynyt myyjä. Aluekeskot valitsivat alueeltaan kauppiaat jotka olivat kiinnostuneet ja joilla oli mahdollisuus tehokkaaseen myyntiin. Eräät Pohjois-Suomen kauppiaat pääsivätkin jopa satojen kelkkojen myyntilukuihin. Hyvä kauppiasverkosto ja tehokas markkinointi mahdollistivat hyvän markkinaosuuden, joka eräinä vuosina oli yli 40 %. Keskon osuus moottorikelkkamarkkinoista ajalla 1972 -1996 oli yhteensä n.46000 kpl. Bombardier halusi kuitenkin koko Suomen markkinoinnin itselleen, joka tapahtui vuoden 1998 alusta. Yllämainitut asiat ja Bombardierin tietoisuus Pohjoismaiden osuudesta moottorikelkkamarkkinoista sekä lisäksi Venäjän läheisyys jonka kelk-kamarkknat olivat kovassa nousussa,antoivat virikkeen Bombarierille omistaa moottorikelkkatehdas Suomessa.

 

 

Tekijät:
  Esa Vuorinen
  Pekka Saari
  Pekka Ohenoja

Lähteinä: Arkistot

 


 
 
 
 
  Lynx Winha  GL 3900

www.moottorikelkka.fi     -     Moottorikelkan  historia


Moottorikelkan historiasivuston ylläpitäjät      Pekka Saari  ja  Esa Vuorinen