Moottorikelkan historia

Moottorikelkan historia

L Y N X

Lynx on tunnetuin suomalaisvalmisteinen moottorikelkka. Sen oli kehittänyt ja sitä valmisti Kurikassa toiminut Velsa Oy alkaen 1967. Sen kehitys ja valmistus jatkuu vieläkin BRP:n tehtaalla Rovaniemellä.  Velsa Oy oli toimittanut mm. Hankkijalle ja muillekin keskusliikkeille pääasiassa maatalouskoneita ja kehittämiään tuotteita.  Hankkija oli hakenut yhteistyö kumppania moottorikelkkojen saamiseksi tuotevalikoimiinsa. Velsa Oy oli menettänyt kilpailukykyään muutamissa tuotteissa ja sillä oli vapaata kapasiteettia. Saatuaan yhtiön johtokunnalta valtuudet ja tuoteinvestointirahat silloinen toimitusjohtaja Olli Nordman teki Hankkijan suostumuksella insinööritsto Järvisen kanssa sopimuksen kelkan suunnittelusta. Kuitenkin asia koettiin epävarmaksi ja siten asia kanavoitiin myös omille suunnittelijoille ins Juvoselle ja tekn. Kuusennolle. Insinööritsto ei onnistunut, mutta sen sijaan omat suunnittelijat saivat valmiiksi tyypin AS 50 vuoden 1968 syksyn tuotantoon.  Siinä oli 20 hp Sachs SA 295 moottori ja 50 cm levyinen telamatto. Sen nimeksi tuli Lynx, joka kuvasi lumessakulkua ilvesmäisesti. Sitä valmistettiin 220 kpl 1968-1969 myyntiä varten, pääasiassa kotimaahan Hankkijan  myyntiin. Myös Velsan omaa tuotekehittelyä vahvistettiin tekn. Murtomäellä ja ins. Mikkolalla He tekivät pitkän työuran Velsalla kelkkojen suunnittelussa ja moottorikelkkojen koekäytön puitteissa. Myös Velsa Oy:n markkinointi toimi aktiivisesti etsien yhteistyökuppaneita lähinnä koko Scandinavian alueelta. Niitä löytyikin ja näkymät olivat positiiviset.  Yhteydenpidon asiakkaisiin ja asiakasryhmiin hoiti Pekka Saari ja keskusliikkeisiin myös yhtiön toimitusjohtaja. Lynx AS 50 oli hyvä ja kestävä kelkka pienelle asiakaskunnalle. 1968 kokeiltiin jo pidemmälle vietyjä malleja. Lynx 20 mallin tavoitteena oli vapaa-ajan kalastus ja liikkuminen helpoissa olosuhteissa, Lynx 30 poromiehille jne, Lynx 40 työkelkaksi tiestön ulkopuolelle. Malleihin 30 ja 40 oli saatavissa ensin kiinteä rungonjatke 40 cm, joka jatkoi mattoa saman verran. Edellä esitetyt mallit tulivat myyntiin1969. 1969 syksyllä Velsa Oy osti joustavan jatkoperän patenttihakemuksen Kyösti Pölläseltä, Kemijärveltä. Se patentti hakemus hyväksyttiin patentiksi Velsan tehtyä lukuisia korjauksia siihen 1977.  Patentin sisältämä ajatus oli erinomainen kelkan kehityksen ja käyttökelpoisuuden kannalta. Se tuli mahdolliseksi lisävarusteeksi 1970 ja oli sellainen pitkään. 1970 vaihtui yhtiön toimitusjohtaja. DI Pekka Fomin tuli yhtiön johtajaksi. Kelkkaryhmä eriytettiin omaksi tuoteryhmäkseen, tuotepäälliköksi tuli Pekka Saari. Ulkomaan kaupan myötä tuotanto lisääntyi siten, että ensimmäinen 1000 kpl tuli valmiiksi ja myytiin 1970 alussa ja 3000 :s tuhannes kelkka luovutettiin  asiakkaalle 18.2.1972. Mallisto uudistui jälleen 1973.  Myyntiin tuli mallit Lynx 320, Lynx 420 ja Lynx 435. Merkittävä uutuus oli ensimmäisenä maailmassa 2 + 1 vaihdelaatikko , josta voitiin valita 2 nopeusaluetta eteenpän ja siinä oli peruutusvaihde.  Jälleen Lynx oli kuunnellut ostajien toivomuksia herkällä korvalla. Lisäksi tuli 2 syl. Kohler moottori 35 hp valinnaiseksi varusteeksi. Avoimella runkokotelolla oleva malli Lynx 535 tuli myyntiin 1975. Laatua pystyttiin nostamaan joka vuosi. Se tuli tärkeäkmäksi monesta syystä, eikä vähiten ulkomaan viennin vahvistuessa koko ajan.  Tärkeitä yhteistyökumppaneita oli ruotsalainen Alcap Ab,  Aimo Larvia ja Norjassa Trondheimissä Hans-Jörgen Vedø, Vedco A/S. Varsinkin Ruotsiin myynti kasvoi siten, että se oli suurempi kuin Hankkijan myynti Suomessa. 1970 luvun lopulla Lynx kelkkojen osalta kehitettiin vielä Lynx 3000 Gl ja Lynx 5000 GLX malleja, jotka tulivat markkinoille 1980 luvun alussa. Valmet Oy tuli Velsan omistajaksi (osti tehtaan osakekannan). Valmet Oy:n kehitysjohtaja erusti toimikunnan, jonka piti rationalisoida koko Valmet Oy.n kelkka- ja maastoajoneuvo suunnittelu ja tuotanto. Lopputulema oli, että Jyskän tehtaan Terhi 10 osat siirrettiin Velsalle kuten myös tuotevastuu. Velsa kokosi niistä noin 100 Terhi 10 kelkkaa ja myi ne Korpivaara Oy:lle. Tuotteen valmistus loppui siihen. Korpivaara Oy:n tarpeisiin modifioitiin Terhi 30, pienin muunnoksin Lynx 320 kelkasta. Samoin siirrettiin Linnavuoren tehtaalta Terri 30 telamaasturin osat ja tuote vastuu Velsalle.  Tämä tuote eli kauan, siitä kehittyi edelleen Terri 1000 jne. Tuotekehittely ja valmistusmenetelmä kehitys sitoi paljon resursseja Terrin kohdalla. Myös markkinointi vaati paljon työtä Terrin kohdalla. Tähän palaan Terri kokonaisuuden esittelyllä. 1978 Polar-Metal-Plast Oy joutui lopettamaan tuotantonsa. Poliitikot ja muut sidosryhmät alkoivat loppauksen Valmet Oy:tä kohtaan Velsan moottorikelkkatuotannon siirtämiseksi Rovaniemellä oleviin tiloihin. Halli oli Rovaniemen teollisuuskylän omistuksessa ja senaikaiset ministerit lupailivat suuria avustuksia .  Kun päätös siirrosta saatiin aikaan 1979 siirrettiin moottorikelkkojen tuotanto ja muut toiminnot Rovaniemelle siten, että lähes kaikki toiminnot olivat Rovaniemellä Tehdas oli aluksi  Velsan alaisuudessa.  1982 toiminnot oli siirretty Rovaniemelle niin täydellisesti, että yhtiö eriytettiin omaksi yksikökseen nimellä Nordtrac OY.  Sen toimitusjohtajaksi nimitettiin Lauri Luopajärvi. Näissä samoissa siirtopuuhissa tuli ajankohtaiseksi Winha mootorikelkan jatkoa. Winha mallit olivat mielestämme vanhentuneita. Winhat oli lisäksi valmistettu erilaisista osista, kun Lynx. Sen vuoksi ajettiin uudistuksena, että Velsan Rovaniemen tehdas toimittaisi Hankkijalle edelleenkin koko moottorikelkka mallistoaan tuotenimellä LYNX ja Kesko Oy:lle lähes samoista osista koottua sarjaa tuotenimellä LYNX-WINHA.  Tämä toteutettiin 1981. Suurimmat erot olivat ulkonäössä ja nimiteippauksissa.Teknisesti kelkat olivat lähes samanlaisia. Hankkijan markkinointikanava kuitenkin loppui ja kotimaan yksinmyyjäksi tuli Kesko Oy 1984 – 1997 tuotenimellä  LYNX. Vuoteen 1982 asti Velsan aikana kelkkoja kehitettiin pääasiassa hyötykäyttöön ja sekin alue kasvoi koko ajan myöskin vientimarkkinoiden kasvun takia.  Nordtracín tullessa tuotevastuulliseksi he suuntautuivat voimakkaasti kilpakelkkoihin vahvistaakseen asemaansa vapaa-ajan malleissa. Kuitenkin toisinpäin, Starckjohann- Telko Oy ja ennenkaikkea Movac-Sweden Ab Umeåsta halusivat vahvistaa asemiaan hyötykäyttökelkoissa.  Tämä toteutettiin kehittämällä TRAPPER-kelkka Kurikassa Velsan pitkäaikasen materiaalipäällikkö Teo Lehtimäen ja Pekka Saaren johdolla.  Toiminto ja tehdastilat myytiin 1984 Starckjohann-Telko Oy:lle. Yhtiön kelkkavalmistuksen johtajaksi tuli Teo Lehtimäki. Omistussiirto jatkui Valmet Oy:n myydessä Nordtrac Oy:n osakkeet Starckjohann- Telko Oy:lle ja Bomberdierille 50 % kummallekin1988. Starckjohan-Telko Oy myi osuutensa tehtaasta 1992 Bombardierille, ja niin oli kehitys pisteessä, jossa se on nytkin. Viittaan Esa Vuorisen kirjoitukseen Kesko Oy:n markkinointituloksista, se ja Ski-Doo myyjien tarve hyötykäyttökelkoista ratkaisi mielestäni BOMBANDIER´´N kiinnostuksen siirtää valmistusta Rovaniemelle. Trapper / Nordtric moottorikelkoista on oma kappale tässä kokonaisuudessa. Sitä valmistettiin lähinnä Kurikassa huomattavia määriä myös Kanaadaan vientiin.
 
Pekka Saari
 
Etusivulta löytyvät linkit vanhoihin esitteisiin. Niistä löydät tarkemmin mallien teknisiä tietoja jne.
 
 
LYNX  historia 1967 – 1983
 

1 9 6 7

  • Yhtiön johtokunta päätti aloittaa uuden tuotteen suunnittelun yhteistyössä yhteistyökumppaninsa Hankkijan positiivisten lupausten pohjalta täyttämään pienentyneitä maatalouskoneiden myyntiä
  • Johtokunta päätti varata asialle määrätyn rahamäärän hyväksyen projektille aikataulun ja pohjatavoitteet
  • Tilattiin ulkopuolinen esisuunnittelu tiukoin ehdoin
  • Määrättiin ins. Juvonen ja tekn. Kuusento päätoimisesti suunnittelemaan moottorikelkka ja kelkkavalmistusta
  • Perustettiin protopaja tehtaan normaaleiden toimintojen yhteyteen.

 

1 9 6 8

  • Malli AS 50 valmistui myöhäiskeväällä 1968 omien tuotesuunnittelijoiden toimesta
  • Erilaisten työvälineiden ja erikoistyökalujen suunnittelu ja valmistus oli aloitettu jo talvella 1968
  • Palkattiin johtokunnan suostumuksella tekn. Murtomäki ja ins. Mikkola vahvistamaan tuotesuunnittelua, Murtomäki lähinnä leveätelaisen mallin edelleenkehittelyyn ja Mikkola kapeatelaisiin
  • Rakennettiin valmistuslinja ensimmäistä sarjaa varten
  • Päätettiin Hankkijan kanssa ensimmäiseksi sarjaksi 200 kpl myyntikautta 1968 / 1969 varten
  • Lopputalvella 1969 valmistui vielä 20 kpl lisämäärä mallia AS 50
  • Kelkan nimeksi valittiin LYNX, joka tuntui kaikin puolin sopivalta myös mahdolliseen vientiin.
  • Kauden aikana toteutui myyntiennuste, vaikkakin valmistus laahasi myöhässä. Se lisäsi yhtiön luottamusta uuteen tuotantoon
  • Mainittakoon, että Suomalaiset  50 cm telamatolla varustetut kelkat olivat tällä maton leveydellä ensimmäiset maailmassa.

 

1 9 6 9

  • Lynx AS 50 sarja valmistuu ja saadaan toimitettua asiakkaille
  • Mallit  Lynx 20 , Lynx 30 ja Lynx 40 olivat prototyyppeinä koeajossa kevättalvella 1969
  • Mallivalikoima muodostuu kautta1969 / 1970 varten
    • Lynx 20
    • Lynx 30
    • Lynx 40
  • joiden myynti alkaa syksyllä 1969
  • Malleihin 30 ja 40 kehitetään lisävarusteeksi 40 cm pitkä jatkoperä lumessakulkemisen parantamiseksi. Jatkoperä oli ns. jäykkä. Tuli myyntiin mallissa 40 jo syksyllä 1969
  • Panostetaan vientimarkkinoiden avaukseen lähinnä Ruotsiin ja Norjaan.

 

1 9 7 0

  • Velsa osti Kyösti Pölläseltä joustavan jatkoperän patenttihakemuksen aivan vuoden alussa
  • Hakemus ei täyttänytkään täysin vaatimuksia, mutta suunnittelupäällikkömme patenttitoimiston avustuksella sai hakemuksen oikeaan muotoon. Patentti hyväksyttiin 1977
  • 1000:s valmistettu moottorikelkka luovutettiin asiakkaalle
  • Ensimmäisenä maailmassa Velsa esitteli ja asetti myyntiin joustavan jatkoperätelaston syksyllä
  • 1970
  • Joustava jatkoperä tuli olemaan yksi Lynx kelkkojen menestystekijöitä seuraavien vuosien aikana
  • Myös markkinat sekä Ruotsiin että Norjaan aukesivat.

 

1 9 7 1

  • Joustava jatkoperä sovelletaan myös Lynx 30 kelkkaan
  • 3000:s tuhannes valmistunut kelkka valmistettiin 3.12.1971 ja luovutettiin asiakkaalle 17.02.1972
  • Kehitettiin lisävarusteita, kuten nytkällä varustettu reki, metsänlannoitusyksikkö jne.

 

 

1 9 7 2

  • Lynx  esitteli ja toi myyntiin ensimmäisenä maailmassa 2 aluenopeuksisen eteenpäin vaihdelaaton varustettuna peruutusvaihteella
  • Joustava jatkoperä on saavuttanut nasiakkaiden luottamuksen
  • Kokeillaan myös Wankel moottoria, Sachs valmisteinen
  • Lynx 300 ja Lynx 400 sarjat tulevat myyntiin.

 

1 9 7 3

  • Mallien rationasointia
  • Moottorikokeiluja
  • 5000:s tuhannes kelkka valmistui 10.12.1973
  • lisävarusteita kuten laduntekohöylä, reki, parireki jne.

 

1 9 7 4

  • Lynx esitteli ja tarjosi myyntiin avorunkoista ns. Etto mallia, malli Lynx 535
  • Kokeitiin kaksirunkoista TPK:a
  • Myyntiin tuli yhdellä 600 mm leveällä telalla valmisttu työkelkka.

 

1 9 7 5

  • Valmet Oy oli ostanut Velsa Oy:n osakekannan
  • Valmet Oy Jyskän tehtaalta siirrettiin Terhi 10 vapaa-ajan kelkan valmistus, vastuu ja tuotekehitys Velsalle
  • Valmet Oy Linnavuoren tehtaalta siirrettiin Terri  30 telamaasturin vastuut, valmistus ja tuotekehittely Velsalle
  • Velsa kanavoi Korpivaara Oy:lle Terhi 30 ja Terhi 30 j  Terhi 10 tilalle, joka oli liian kallis valmistaa
  • Terri 30 tuotekehittelyyn palkataan tuotekehittelijä.

 

1 9 7 6

  • Velsa Oy;n toimitusjohtaja vaihtuu, Di Heikki Jalkanen valitaan tehtävään
  • Myynti kehittyy Scandinaviassa tyydyttävästi
  • Pyritään myymään kaikki ylimääräiset vanhentuneet mallit
  • Aloitetaan oma Terri 30 valmistus.

 

1 9 7 7

  • 10001:n valmistunut Lynx luovutettiin 20.10.1977
  • Kehiteltiin liukutelastolla olevia malleja sekä kapeatelaisiin että leveätelaisiin (500 mm)
  • Kehiteltiin voimansiirtoa hammaspyörävälitteisenä.

 

1 9 7 8

  • Vientimäärät ylittävät huomattavasti ja pysyvästi kotimaan myynnin
  • Oli kehitelty Movac Sweden Ab:lle Trapper 600 moottorikelkka
  • Kehiteltiin edelleen liukutelastomalleja
  • Koska Polar-Metal-Plast Oy oli joutunut lopettamaan tuotantonsa, tuli Velsan kelkkaosastolle kova paine korvata Winha tuotanto.

 

1 9 7 9

  • Velsa Oy:n kelkkaosasto päätettiin siirtää Rovaniemen teollisuuskylän kiinteistöön kokonaisuudessaan
  • Kesko Oy:lle valmistetaan Winha mallit Lynx tekniikalla.

 

1 9 8 0

  • Saatiin valmiiksi ja tuotantokelpoisiksi liykutelastomallit
  • Lynx GLX Finlandia ensimmäinen 500 mm telamatolla varustettu liukutelastokelkka. Lynx  GL 3300.

 

1 9 8 1

  • Saatiin myyntikuntoon Lynx GL 3900 liukutelastomalli.

 

1 9 8 2

  • 20001 myyty kelkka luovutettu 20.10.1982
  • Uudet mallit  380 mm ja 500 mm levyisillä matoilla alkavat syrjäyttää vanhoja malleja.

 

1 9 8 3

  • Lynx GLX, Lynx GLX 5900 ja Lynx GL 3900 saavat kovan suosion varsinkin Ruotsissa ja Norjassa
  • Hankkijan myynti loppuu, myynti ja markkinointi siirtyy yksin Kesko Oy:lle.

 

1 9 8 8

  • Valmet Oy myy Nordtracin kokonaisuudessaan Starckjohann- Telko Oy:lle ja Bombardierille, 50 % kummallekin.

 

1 9 9 2

  • Starckjohann-Telko Oy myy osuutensa 50 % Bombardierille. Tullaan nykyisenkin olevaan tilaan.

 

 

Pekka Saari

 
 
 
 
 
 
  AS 50
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
  GLX 500
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
  Pekka ja Terri 30 1970-luvun puolivälissä
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

www.moottorikelkka.fi     -     Moottorikelkan  historia


Moottorikelkan historiasivuston ylläpitäjät      Pekka Saari  ja  Esa Vuorinen