Moottorikelkan historia
L Y N X
Lynx on tunnetuin suomalaisvalmisteinen
moottorikelkka. Sen oli kehittänyt ja sitä valmisti Kurikassa toiminut Velsa Oy
alkaen 1967. Sen kehitys ja valmistus jatkuu vieläkin BRP:n tehtaalla
Rovaniemellä. Velsa Oy oli toimittanut
mm. Hankkijalle ja muillekin keskusliikkeille pääasiassa maatalouskoneita ja
kehittämiään tuotteita. Hankkija oli
hakenut yhteistyö kumppania moottorikelkkojen saamiseksi tuotevalikoimiinsa. Velsa
Oy oli menettänyt kilpailukykyään muutamissa tuotteissa ja sillä oli vapaata
kapasiteettia. Saatuaan yhtiön johtokunnalta valtuudet ja tuoteinvestointirahat
silloinen toimitusjohtaja Olli Nordman teki Hankkijan suostumuksella
insinööritsto Järvisen kanssa sopimuksen kelkan suunnittelusta. Kuitenkin asia
koettiin epävarmaksi ja siten asia kanavoitiin myös omille suunnittelijoille ins
Juvoselle ja tekn. Kuusennolle. Insinööritsto ei onnistunut, mutta sen sijaan omat suunnittelijat saivat
valmiiksi tyypin AS 50 vuoden 1968 syksyn tuotantoon. Siinä oli 20 hp Sachs SA 295 moottori ja 50
cm levyinen telamatto. Sen nimeksi tuli Lynx, joka kuvasi lumessakulkua
ilvesmäisesti. Sitä valmistettiin 220 kpl 1968-1969 myyntiä varten, pääasiassa
kotimaahan Hankkijan myyntiin. Myös
Velsan omaa tuotekehittelyä vahvistettiin tekn. Murtomäellä ja ins. Mikkolalla
He tekivät pitkän työuran Velsalla kelkkojen suunnittelussa ja
moottorikelkkojen koekäytön puitteissa. Myös Velsa Oy:n markkinointi toimi
aktiivisesti etsien yhteistyökuppaneita lähinnä koko Scandinavian alueelta. Niitä löytyikin ja näkymät olivat
positiiviset. Yhteydenpidon asiakkaisiin
ja asiakasryhmiin hoiti Pekka Saari ja keskusliikkeisiin myös yhtiön
toimitusjohtaja. Lynx AS 50 oli hyvä ja kestävä kelkka pienelle
asiakaskunnalle. 1968 kokeiltiin jo pidemmälle vietyjä malleja. Lynx 20 mallin
tavoitteena oli vapaa-ajan kalastus ja liikkuminen helpoissa olosuhteissa, Lynx
30 poromiehille jne, Lynx 40 työkelkaksi tiestön ulkopuolelle. Malleihin 30 ja
40 oli saatavissa ensin kiinteä rungonjatke 40 cm, joka jatkoi mattoa saman
verran. Edellä esitetyt mallit tulivat myyntiin1969. 1969 syksyllä Velsa Oy
osti joustavan jatkoperän patenttihakemuksen Kyösti Pölläseltä, Kemijärveltä.
Se patentti hakemus hyväksyttiin patentiksi Velsan tehtyä lukuisia korjauksia
siihen 1977. Patentin sisältämä ajatus
oli erinomainen kelkan kehityksen ja käyttökelpoisuuden kannalta. Se tuli
mahdolliseksi lisävarusteeksi 1970 ja oli sellainen pitkään. 1970 vaihtui
yhtiön toimitusjohtaja. DI Pekka Fomin tuli yhtiön johtajaksi. Kelkkaryhmä
eriytettiin omaksi tuoteryhmäkseen, tuotepäälliköksi tuli Pekka Saari. Ulkomaan
kaupan myötä tuotanto lisääntyi siten, että ensimmäinen 1000 kpl tuli valmiiksi
ja myytiin 1970 alussa ja 3000 :s tuhannes kelkka luovutettiin asiakkaalle 18.2.1972. Mallisto uudistui jälleen 1973. Myyntiin tuli mallit Lynx 320, Lynx 420 ja
Lynx 435. Merkittävä uutuus oli ensimmäisenä maailmassa 2 + 1 vaihdelaatikko ,
josta voitiin valita 2 nopeusaluetta eteenpän ja siinä oli peruutusvaihde. Jälleen Lynx oli kuunnellut ostajien
toivomuksia herkällä korvalla. Lisäksi tuli 2 syl. Kohler moottori 35 hp
valinnaiseksi varusteeksi. Avoimella runkokotelolla oleva malli Lynx 535 tuli
myyntiin 1975. Laatua pystyttiin nostamaan joka vuosi. Se tuli tärkeäkmäksi
monesta syystä, eikä vähiten ulkomaan viennin vahvistuessa koko ajan. Tärkeitä yhteistyökumppaneita oli
ruotsalainen Alcap Ab, Aimo Larvia ja
Norjassa Trondheimissä Hans-Jörgen Vedø, Vedco A/S. Varsinkin Ruotsiin myynti
kasvoi siten, että se oli suurempi kuin Hankkijan myynti Suomessa. 1970 luvun
lopulla Lynx kelkkojen osalta kehitettiin vielä Lynx 3000 Gl ja Lynx 5000 GLX
malleja, jotka tulivat markkinoille 1980 luvun alussa. Valmet Oy tuli Velsan
omistajaksi (osti tehtaan osakekannan). Valmet Oy:n kehitysjohtaja erusti toimikunnan, jonka piti rationalisoida
koko Valmet Oy.n kelkka- ja maastoajoneuvo suunnittelu ja tuotanto. Lopputulema
oli, että Jyskän tehtaan Terhi 10 osat siirrettiin Velsalle kuten myös
tuotevastuu. Velsa kokosi niistä noin 100 Terhi 10 kelkkaa ja myi ne Korpivaara
Oy:lle. Tuotteen valmistus loppui siihen. Korpivaara Oy:n tarpeisiin
modifioitiin Terhi 30, pienin muunnoksin Lynx 320 kelkasta. Samoin siirrettiin
Linnavuoren tehtaalta Terri 30 telamaasturin osat ja tuote vastuu
Velsalle. Tämä tuote eli kauan, siitä
kehittyi edelleen Terri 1000 jne. Tuotekehittely ja valmistusmenetelmä kehitys
sitoi paljon resursseja Terrin kohdalla. Myös markkinointi vaati paljon työtä
Terrin kohdalla. Tähän palaan Terri kokonaisuuden esittelyllä. 1978 Polar-Metal-Plast
Oy joutui lopettamaan tuotantonsa. Poliitikot ja muut sidosryhmät alkoivat loppauksen Valmet Oy:tä kohtaan
Velsan moottorikelkkatuotannon siirtämiseksi Rovaniemellä oleviin tiloihin.
Halli oli Rovaniemen teollisuuskylän omistuksessa ja senaikaiset ministerit lupailivat
suuria avustuksia . Kun päätös siirrosta
saatiin aikaan 1979 siirrettiin moottorikelkkojen tuotanto ja muut toiminnot
Rovaniemelle siten, että lähes kaikki toiminnot olivat Rovaniemellä Tehdas oli
aluksi Velsan alaisuudessa. 1982 toiminnot oli siirretty Rovaniemelle
niin täydellisesti, että yhtiö eriytettiin omaksi yksikökseen nimellä Nordtrac
OY. Sen toimitusjohtajaksi nimitettiin
Lauri Luopajärvi. Näissä samoissa siirtopuuhissa tuli ajankohtaiseksi Winha
mootorikelkan jatkoa. Winha mallit olivat mielestämme vanhentuneita. Winhat oli
lisäksi valmistettu erilaisista osista, kun Lynx. Sen vuoksi ajettiin
uudistuksena, että Velsan Rovaniemen tehdas toimittaisi Hankkijalle edelleenkin
koko moottorikelkka mallistoaan tuotenimellä LYNX ja Kesko Oy:lle lähes samoista osista koottua sarjaa tuotenimellä LYNX-WINHA. Tämä toteutettiin 1981. Suurimmat erot olivat
ulkonäössä ja nimiteippauksissa.Teknisesti kelkat olivat lähes samanlaisia. Hankkijan
markkinointikanava kuitenkin loppui ja kotimaan yksinmyyjäksi tuli Kesko Oy 1984
– 1997 tuotenimellä LYNX. Vuoteen 1982
asti Velsan aikana kelkkoja kehitettiin pääasiassa hyötykäyttöön ja sekin alue kasvoi
koko ajan myöskin vientimarkkinoiden kasvun takia. Nordtracín tullessa tuotevastuulliseksi he
suuntautuivat voimakkaasti kilpakelkkoihin vahvistaakseen asemaansa vapaa-ajan
malleissa. Kuitenkin toisinpäin, Starckjohann- Telko Oy ja ennenkaikkea
Movac-Sweden Ab Umeåsta halusivat vahvistaa asemiaan hyötykäyttökelkoissa. Tämä toteutettiin kehittämällä TRAPPER-kelkka
Kurikassa Velsan pitkäaikasen materiaalipäällikkö Teo Lehtimäen ja Pekka Saaren
johdolla. Toiminto ja tehdastilat
myytiin 1984 Starckjohann-Telko Oy:lle. Yhtiön kelkkavalmistuksen johtajaksi tuli Teo Lehtimäki. Omistussiirto
jatkui Valmet Oy:n myydessä Nordtrac Oy:n osakkeet Starckjohann- Telko Oy:lle
ja Bomberdierille 50 % kummallekin1988. Starckjohan-Telko Oy myi osuutensa
tehtaasta 1992 Bombardierille, ja niin oli kehitys pisteessä, jossa se on
nytkin. Viittaan Esa Vuorisen kirjoitukseen Kesko Oy:n markkinointituloksista,
se ja Ski-Doo myyjien tarve hyötykäyttökelkoista ratkaisi mielestäni
BOMBANDIER´´N kiinnostuksen siirtää valmistusta Rovaniemelle. Trapper /
Nordtric moottorikelkoista on oma kappale tässä kokonaisuudessa. Sitä
valmistettiin lähinnä Kurikassa huomattavia määriä myös Kanaadaan vientiin.
Pekka Saari
Etusivulta löytyvät linkit vanhoihin esitteisiin. Niistä
löydät tarkemmin mallien teknisiä tietoja jne.
LYNX historia 1967 –
1983
1 9 6 7
- Yhtiön johtokunta päätti aloittaa uuden tuotteen
suunnittelun yhteistyössä yhteistyökumppaninsa Hankkijan positiivisten lupausten pohjalta täyttämään
pienentyneitä maatalouskoneiden myyntiä
- Johtokunta päätti varata asialle määrätyn rahamäärän
hyväksyen projektille aikataulun ja pohjatavoitteet
- Tilattiin ulkopuolinen esisuunnittelu tiukoin ehdoin
- Määrättiin ins. Juvonen ja tekn. Kuusento päätoimisesti
suunnittelemaan moottorikelkka ja kelkkavalmistusta
- Perustettiin protopaja tehtaan normaaleiden toimintojen
yhteyteen.
1 9 6 8
- Malli AS 50 valmistui myöhäiskeväällä 1968 omien
tuotesuunnittelijoiden toimesta
- Erilaisten työvälineiden ja erikoistyökalujen suunnittelu ja
valmistus oli aloitettu jo talvella 1968
- Palkattiin johtokunnan suostumuksella tekn. Murtomäki ja ins.
Mikkola vahvistamaan tuotesuunnittelua, Murtomäki lähinnä leveätelaisen mallin
edelleenkehittelyyn ja Mikkola kapeatelaisiin
- Rakennettiin valmistuslinja ensimmäistä sarjaa varten
- Päätettiin Hankkijan kanssa ensimmäiseksi sarjaksi 200 kpl
myyntikautta 1968 / 1969 varten
- Lopputalvella 1969 valmistui vielä 20 kpl lisämäärä mallia
AS 50
- Kelkan nimeksi valittiin LYNX, joka tuntui kaikin puolin
sopivalta myös mahdolliseen vientiin.
- Kauden aikana toteutui myyntiennuste, vaikkakin valmistus
laahasi myöhässä. Se lisäsi yhtiön luottamusta uuteen tuotantoon
- Mainittakoon, että Suomalaiset 50 cm telamatolla varustetut kelkat olivat tällä
maton leveydellä ensimmäiset maailmassa.
1 9 6 9
- Lynx AS 50 sarja valmistuu ja saadaan toimitettua
asiakkaille
- Mallit Lynx 20 , Lynx
30 ja Lynx 40 olivat prototyyppeinä koeajossa kevättalvella 1969
- Mallivalikoima muodostuu kautta1969 / 1970 varten
- joiden myynti alkaa syksyllä 1969
- Malleihin 30 ja 40 kehitetään lisävarusteeksi 40 cm pitkä
jatkoperä lumessakulkemisen parantamiseksi. Jatkoperä oli ns. jäykkä. Tuli
myyntiin mallissa 40 jo syksyllä 1969
- Panostetaan vientimarkkinoiden avaukseen lähinnä Ruotsiin ja
Norjaan.
1 9 7 0
- Velsa osti Kyösti Pölläseltä joustavan jatkoperän patenttihakemuksen
aivan vuoden alussa
- Hakemus ei täyttänytkään täysin vaatimuksia, mutta
suunnittelupäällikkömme patenttitoimiston avustuksella sai hakemuksen oikeaan
muotoon. Patentti hyväksyttiin 1977
- 1000:s valmistettu moottorikelkka luovutettiin asiakkaalle
- Ensimmäisenä maailmassa Velsa esitteli ja asetti myyntiin
joustavan jatkoperätelaston syksyllä
- 1970
- Joustava jatkoperä tuli olemaan yksi Lynx kelkkojen
menestystekijöitä seuraavien vuosien aikana
- Myös markkinat sekä Ruotsiin että Norjaan aukesivat.
1 9 7 1
- Joustava jatkoperä sovelletaan myös Lynx 30 kelkkaan
- 3000:s tuhannes valmistunut kelkka valmistettiin 3.12.1971
ja luovutettiin asiakkaalle 17.02.1972
- Kehitettiin lisävarusteita, kuten nytkällä varustettu reki,
metsänlannoitusyksikkö jne.
1 9 7 2
- Lynx esitteli ja toi
myyntiin ensimmäisenä maailmassa 2 aluenopeuksisen eteenpäin vaihdelaaton varustettuna
peruutusvaihteella
- Joustava jatkoperä on saavuttanut nasiakkaiden luottamuksen
- Kokeillaan myös Wankel moottoria, Sachs valmisteinen
- Lynx 300 ja Lynx 400 sarjat tulevat myyntiin.
1 9 7 3
- Mallien rationasointia
- Moottorikokeiluja
- 5000:s tuhannes kelkka valmistui 10.12.1973
- lisävarusteita kuten laduntekohöylä, reki, parireki jne.
1 9 7 4
- Lynx esitteli ja tarjosi myyntiin avorunkoista ns. Etto
mallia, malli Lynx 535
- Kokeitiin kaksirunkoista TPK:a
- Myyntiin tuli yhdellä 600 mm leveällä telalla valmisttu
työkelkka.
1 9 7 5
- Valmet Oy oli ostanut Velsa Oy:n osakekannan
- Valmet Oy Jyskän tehtaalta siirrettiin Terhi 10 vapaa-ajan
kelkan valmistus, vastuu ja tuotekehitys Velsalle
- Valmet Oy Linnavuoren tehtaalta siirrettiin Terri 30 telamaasturin vastuut, valmistus ja
tuotekehittely Velsalle
- Velsa kanavoi Korpivaara Oy:lle Terhi 30 ja Terhi 30 j Terhi 10 tilalle, joka oli liian kallis valmistaa
- Terri 30 tuotekehittelyyn palkataan tuotekehittelijä.
1 9 7 6
- Velsa Oy;n toimitusjohtaja vaihtuu, Di Heikki Jalkanen
valitaan tehtävään
- Myynti kehittyy Scandinaviassa tyydyttävästi
- Pyritään myymään kaikki ylimääräiset vanhentuneet mallit
- Aloitetaan oma Terri 30 valmistus.
1 9 7 7
- 10001:n valmistunut Lynx luovutettiin 20.10.1977
- Kehiteltiin liukutelastolla olevia malleja sekä
kapeatelaisiin että leveätelaisiin (500 mm)
- Kehiteltiin voimansiirtoa hammaspyörävälitteisenä.
1 9 7 8
- Vientimäärät ylittävät huomattavasti ja pysyvästi kotimaan
myynnin
- Oli kehitelty Movac Sweden Ab:lle Trapper 600 moottorikelkka
- Kehiteltiin edelleen liukutelastomalleja
- Koska Polar-Metal-Plast Oy oli joutunut lopettamaan
tuotantonsa, tuli Velsan kelkkaosastolle kova paine korvata Winha tuotanto.
1 9 7 9
- Velsa Oy:n kelkkaosasto päätettiin siirtää Rovaniemen
teollisuuskylän kiinteistöön kokonaisuudessaan
- Kesko Oy:lle valmistetaan Winha mallit Lynx tekniikalla.
1 9 8 0
- Saatiin valmiiksi ja tuotantokelpoisiksi liykutelastomallit
- Lynx GLX Finlandia ensimmäinen 500 mm telamatolla varustettu
liukutelastokelkka. Lynx GL 3300.
1 9 8 1
- Saatiin myyntikuntoon Lynx GL 3900 liukutelastomalli.
1 9 8 2
- 20001 myyty kelkka luovutettu 20.10.1982
- Uudet mallit 380 mm
ja 500 mm levyisillä matoilla alkavat syrjäyttää vanhoja malleja.
1 9 8 3
- Lynx GLX, Lynx GLX 5900 ja Lynx GL 3900 saavat kovan suosion varsinkin Ruotsissa ja Norjassa
- Hankkijan myynti loppuu, myynti ja markkinointi siirtyy
yksin Kesko Oy:lle.
1 9 8 8
- Valmet Oy myy Nordtracin kokonaisuudessaan Starckjohann-
Telko Oy:lle ja Bombardierille, 50 % kummallekin.
1 9 9 2
- Starckjohann-Telko Oy myy osuutensa 50 % Bombardierille.
Tullaan nykyisenkin olevaan tilaan.
Pekka Saari
|
Pekka ja Terri 30 1970-luvun puolivälissä
|