Moottorikelkan historia

Moottorikelkan historia

Nykyisin Euroopan ainoa moottorikelkkatehdas on Rovaniemellä

Kehitys, joka johti näinkin merkittävän teollisuuden jäämiseen Suomeen, oli vuonna 1973 sovittu sopimus Teijon tehtaan ja Keskon välillä Winha moottorikelkkojen markkinoinnista. Keskon osuus Winha ja Lynx kelkkojen myynnistä ajalla 1972-1996 oli yli 40.000 kpl. Näin K-ryhmä kauppiaineen mahdollisti tehtaan pysymisen Suomessa.

Sulautuminen Bombardieriin toi lisää mahdollisuuksia kehittää Lynxia ja saada apua seka suunnitteluun,että erilaisiin komponentteihin. Lynx-mallisto kehittyi erikoisesti vapaa-aika kelkkojen osalta. Markkinointi Keskon kanssa jatkui vuoteen 1997 asti, jonka jälkeen markkinointivastuun otti Bombardier itse.

Tekijät, jotka vaikuttivat siihen, ettii Bombardier halusi tulla mukaan Suomessa olevaan kelkkatehtaaseen johtui useasta tekijästä. Mukana tässä ovat olleet kaikki, jotka Suomessa ovat uhranneet aikaansa ja intoaan löytää sopiva kulkuneuvo lumeen. Valmet Oy:tä kiinnostus moottorikelkan valmistukseen ja sulauttamaan yhteen myös pohjoismainen valmistus eli Ockelboon osto. Koska muut moottorikelkkoja valmistaneet tehtaat olivat jo luovuttaneet, oli jäljellä enää yksi eli Lynxtehdas.

Keskon voimakas panostus moottorikelkan myyntiin antoi mahdollisuuden Rovaniemen tehtaan kehittymiseen aluksi 1970 luvulla ja sitten 1980- ja 90-luvulla. Keskon moottorikelkkojen kokonaismarkkinointi ajaIla 1972 -1996 oli runsaat 46000 kelkkaa, joista Lynxin osuus n, 40 000 kpl. Hyvä tuote ja tehokas ja asiantunteva kauppiasverkosto nostivat Lynx'in markkinaosuuden eräinä vuosina yli 40 %. Ilman Keskon ja kauppiasverkoston mukaan tuloa moottorikelkkatehdasta tuskin olisi Suomessa.

Nämä asiat ja Bombardierin tietoisuus Pohjoismaiden osuudesta moottorikelkkamarkkinoista sekä lisäksi Venäjän läheisyys, jonka kelkkamarkkinat olivat kovassa nousussa, antoivat virikkeen Bombarierille.

tekijä: Esa Vuorinen

Lähteet: Pekka Ohenoja ja Pekka Saari

 
 
 
 

www.moottorikelkka.fi     -     Moottorikelkan  historia


Moottorikelkan historiasivuston ylläpitäjät      Pekka Saari  ja  Esa Vuorinen